Olen miettinyt sitä useita kertoja, että mikä siinä on niin vaikeaa? Jos kuulen jostakin jonkun kivan ja iloisen jutun, niin saan todella pitää pintani etten lipsauta asiaa eteenpäin. Sama on monesti ikävienkin asioiden kanssa. Onneksi minulla ei ole kovin paljoa irl-ystäviä™ ja he jotka ovat ovat sitten muutenkin jotakin kautta toistensa tuttuja, joten salaisuudet eivät sikälikään ole kovin "vain mun korville" tarkoitettuja. En muista että kertaakaan olisin onnistunut mokaamaan kovin vakavasti salaisuuksien kanssa. Mutta nyt on taas kovin liki...

Meidän pitäisi lähteä käymään kaupassa. Maito loppui taas aamukahvitellessa! Leipää ei ole yhtään kenellekään (ei ole siis gluteenitonta eikä gluteenillista) ja sitä massaa pitäisi ostaa että pääsisi testailemaan niitä kehyksiä.

Olen ollut taas tänään mielestäni kohtalaisen ahkera kun jo heti aamusta pesin koneellisen pyykkiä ja sen perään toisen ja kolmannenkin.