Eilen istuin korva punaisena puhelimessa useamman tunnin kun säädettiin ja sähellettiin yhden julisteen kanssa. Lopultakin sain sen tehtyä niin ettei pitäisi enää kenelläkään olla mitään sanomista... Olen itseeni oikein tyytyväinen.

Tänään taas... Oli esikoisen neuvolalääkäri. Läksin hakemaan tyttöä päiväkodilta ja kun piti lähteä neuvolaan niin "auton" startti vain rääkäsi mutta ei suostunut käynnistämään moottoria. Eikun hölkkäämään. Matkalla soitin neuvolaan että myöhästytään hiukan.

Sain appiukon kiinni puhelimella ja hän tuli antamaan apuvirtaa jota luulin "auton" tarvitsevan. Ei auttanut. Lopulta saatiin pienen liikuttelun jälkeen mokoma aparaatti käymään ja appiukko lähti sillä ajelemaan ja jätti mulle oman autonsa kun piti kaupassa käydä. Eikä tuota vihreetä paholaista voinut sammuttaa kaupan pihalle...

Nyt pitäisi mennä vääntämään kuvia lisää; julisteen lisäksi tietty tarvitaan demon kansipahvit. Eli kantapäiden satutteleminen jatkuu (opettelen yleensä kaiken kantapään kautta...).

Ainiin... Esikoisen mitat olivat 118 cm ja 24 kiloa ja oikeassa korvassa edelleen punoitusta kuukausi sitten olleen korvatulehduksen jäljiltä.