Ompa kivaa... Saikku päättyy (kunhan saan Kelan kanssa asian sovittua) ja toinen työpaikka on melkoisen vaakalaudalla...

Paikka on ollut Suomen ensimmäinen kahvila joka on saanut luvan pitää 24h auki. Nyt se aikoo sulkea ovensa yöaikaan; ma-pe avoinna 06-24 ja la-su 08-24. Moni rahtari on sanonut jos tuo ihan oikeasti astuu voimaan niin he ajavat paikan ohi päiväaikaankin.

Lähistöltä loppui yksi kahvio (10 km päästä) jonka yhteydessä on ollut pikavuoropysäkki. Tuon pysäkin siirtoa työmaan pihalle on suunniteltu koska siinä nyt kerran olisi kahvio.  Eli enempi asiakkaita olisi tulossa... jopa yöaikaan.

Tässä mietinkin että mikä on mun tilanne kun pomolle keron että olisi valmis tulemaan töihin takaisin. Sanotaanko mut irti kuten eräs reilun neljä vuotta talossa ollut, vai laitetaanko mut osa-aikaiselle kuten toinen talossa viitisen vuotta ollut. Vai saanko pitää työpaikkani kuten se tyttö joka tuli alkujaan tuuraamaan mun saikkua kolarin jälkeen. Tuo samainen tyttö meni kesällä naimisiin ja on avoimesti kertonut pomolle että yrittävät lasta. Eli mahdollisesti jäänee äitiyslomalle hyvinkin pian. (ja tässä yhteydessä tekisi mieli sanoa jotain, mutta taidan nyt kuitenkin jättää sanomatta...)

jJoopa... Eilen tuli töllöstä MTV3.doc: Knutbyn murhapappi jota katsottiin miehen kanssa. Ihan siinä lopussa vilahti jollakulla helluntaiseurakuntalaisella samanlainen basso kuin miehelläkin on, ja eikös tuo tänään sitten saanut jonkun ihme kohtauksen ja alkanut rankoa bassoaan siitä että joku uskovainen soittaa samanlaisella. Onnistui siinä riehuessaan kolhaisemaan kitaristin kitaran lavasta palasen pois ja efektiräkkipinkan kotelon ikävän näköiseksi. Ja bassonsa kuitenkin "vaatimattomasti" noin 700€:n arvoinen. Mun piti kuunnella treenit, mutta siinä vaiheessa en pystynyt istumaan siellä sisällä vaan painuin ovet paukkuen pihalle. Vaikka itse en osaakaan soittaa kuin suutani, niin silti soittimiin kohdistuva väkivalta on alhaista. Myöhemmin mies oli aika vaitelias...