... on tällä erää miehen puhelin. Minne lie jäänyt perjantaina? Soitin mm. tuohon toiselle työmaalle, josko se olisi unohtunut sinne pöydälle kun perjantai-iltana kävin täydentämässä kalorivarastojani, mutta eipä se sielläkään ollut. Viimeaikoina nälkä on yllättänyt mitä ihmeellisempiin aikoihin.
Tytöt on onneksi tervehtyneet kuumetaudista eikä se ole meihin vanhempiinkaan iskenyt, ainakaan vielä. Tänään on kyllä tullut kirottua yksivessaisuutta; eilinen kaalipata taisi vilkastuttaa suolen toimintaa kaikilla... Jono on hyyskän oven takana pahimmillaan ollut kolme henkeä...

Parin tunnin päästä pitäis olla "treffeillä" toisen paikan pomon kanssa juttelemassa töihin paluusta. Toista käynen maanantaina moikkaamassa. Ja sitten pitää ottaa Kelaan yhteyttä että aloitan työt.