On edennyt sen verran että lahkeet on ommeltu taskuineen ja vetoketjuhalkio on valmis. Kaavanosista oli kaksi hukassa ja se toinen niistä olisi se tärkeämpi... Vyötärökaitale. Vyölenksut nyt saa tehtyä ilman kaavaakin, ja kyllä kai tuon vyötärökaitaleenkin, mutta enää tänäyönä ei jaksa. Kello kuitenkin porskuttaa jo puoli kolmea yöllä.

Päivällä olisi ollut hyvää aikaa tehdä kun mies oli töissä ja lapset päiväkodissa ja mulla keskellä viikkoa vapaapäivä. Mutta kun jotenkin kummasti ei vain napannut... Nyt sitten lasten mentyä yöpuulle sain tukevan niskaotteen itsestäni ja ompelin tähän hetkeen asti, jolloin ihan tosissaan alkoi silmiä lupsottaa. Mustaa kangasta kun ei ole kovin kiva ommella. Valaistusolosuhteet olivat alkuun onnettomat, mutta sitten raahasin tässä koneeni vieressä olleen jalkalampun pöydän viereen, niin johan alkoi nähdäkin jotain.

Mutta nyt sohvalle ja unta palloon! (en viitsi mennä makkariin kolistelemaan ja herättämään miestä)